Koti, jossa oma rauha ja hyvä seura kulkevat rinnakkain.
YHTEISKOTI on uudenlainen asumismalli aikuisille, jotka kaipaavat sekä omaa tilaa että arjen kevyttä yhteisöllisyyttä – ilman laitosmaisuutta, ilman velvollisuuksien tulvaa. Oma huone, jaetut tilat, selkeät pelisäännöt ja mahdollisuus palveluihin.
Yhteiskoti – uudenlainen asumisen malli
Ajatus on yksinkertainen: valitaan hyviä asuntoja, rakennetaan niihin jaettu mutta selkeästi strukturoitu arki ja tarjotaan mahdollisuus palveluihin – hinnalla, johon tavallinen eläke tai palkka oikeasti riittää.
Ei “vanhainkoti” – vaan uudenlainen, hallittu kombo omaa tilaa ja yhteisöä
Yhteiskoti ei ole hoivakoti, vaan asumisen uusi kerros. Se sijoittuu omistusasumisen, tavallisen vuokra-asumisen ja palvelutalojen väliin: asutaan tavallisessa asunnossa, mutta paremmilla pelisäännöillä, yhteisöllisyydellä ja valittavilla palveluilla.
1. Oma huone, jaetut tilat
Jokaisella asukkaalla on oma, ovella suljettava huone (tyypillisesti 16–20 m² tai yli), jonka saa sisustaa omaksi maailmaksi. Keittiö, olohuone ja usein yksi tai kaksi kylpyhuonetta jaetaan. Näin kulut laskevat, mutta elämä ei supistu yksiön neljään seinään.
- Oma huone = oma rauha, oma rytmi, oma sisustus.
- Jaetut tilat = yhdessä syöminen, kahvit, spontaani juttelu.
- Selkeät pelisäännöt: siisteys, hiljaisuusajat, vierailut.
2. Palvelut valittavissa, ei pakollisia
Yhteiskoti voi olla pelkkää yhteisasumista – tai siihen voidaan yhdistää kevyitä palveluja: siivous, ruokapalvelu, kaupassakäynti, hyvinvointipalvelut tai myöhemmin myös kevyttä hoivaa.
- Viikkosiivous, jos haluat.
- Yhteinen lämmin ateria kerran päivässä, jos haluat.
- Yksinkertainen “turvakäynti” tai kotihoitopalvelu, jos haluat.
Kolme ongelmaa, joita Yhteiskoti ratkoo
Kyselyn vastaajat (45–75 v) olivat yllättävän yksimielisiä siitä, mikä nykyisessä asumisessa ei toimi – ja mitä he oikeasti kaipaavat.
1. “Asun mieluummin yksin kuin laitosmaisesti”
Moni ei halua asua yksiössä yksin – mutta ei myöskään palvelukodissa, jossa rytmin ja arjen määrää joku muu. Yhteiskodissa asukas on aikuinen, ei “asukki”.
- Yhteisö ilman laitostunnelmaa.
- Oma ovi, oma tahti, omat tavarat.
- Hyvä seura silloin kun sitä kaipaa – ei pakollista ohjelmaa.
2. “Yksin asuminen on kallista & yksinäistä”
Useimmat vastaajista pitivät realistisena vuokratasoa 500–700 €/kk, kun siihen sisältyy jaetun kodin kulut ja osa palveluista. Yhteiskoti on rakennettu tätä todellisuutta vasten – ei luksusbudjetilla, vaan järkevällä, jaetulla rakenteella.
- Vuokranjako ja yhteiset palvelut painavat kulut alas.
- Ja silti laadukas, siisti ympäristö – ei “halvin mahdollinen”.
- Turva ja seura arjen keskelle.
Mitä ihmiset itse kertovat? (Yhteiskoti-kyselyn tiivistelmä)
Kyselyyn vastasi kymmeniä 45–75-vuotiaita eri puolilta Suomea, erityisesti pääkaupunkiseudulta. Tässä tiivistetty kuva siitä, mitä he toivovat – ja mitä pelkäävät.
Mitkä asiat lisäävät kiinnostusta?
Suurin osa vastaajista oli “melko” tai “erittäin kiinnostunut” yhteisasumisesta – kunhan edellä mainitut asiat toteutuvat.
Minkä kokoista huonetta toivotaan?
- Suosituin toive: 16–20 m² oma huone.
- Moni toivoi yli 20 m² huonetta – erityisesti, jos tavaraa on paljon.
Mikä vuokrataso on realistinen?
- Valtaosa: 500–700 €/kk asumisesta.
- Osa valmis maksamaan 700–900 €/kk, jos ympäristö ja palvelut ovat laadukkaita.
- Pieni osa: 900–1200 €/kk, erityisesti jos pakettiin sisältyy laajempia palveluja.
Mitä ihmiset pelkäävät – ja miten Yhteiskoti vastaa niihin?
Vastauksissa toistuivat samat huolet – ja ne on huomioitu Yhteiskodin rakenteessa.
Kuka voisi asua Yhteiskodissa?
Kyselyn perusteella kiinnostus ei rajoitu “vanhuksiin”. Ajatusta pitivät houkuttelevana sekä 45–54-vuotiaat että 55–75-vuotiaat – usein tilanteissa, joissa elämäntilanne on muuttunut: lapset muuttaneet pois, ero, puolison kuolema, tarve keventää asumisen kustannuksia tai tarve saada arkeen enemmän seuraa ja turvaa.
Haluaisi kevyttä turvaa, seuraa ja palveluja. Toivoo laadukasta, siistiä ympäristöä ja hyviä yhteyksiä. Etsii ratkaisua, jossa voi asua itsenäisesti – mutta ei täysin yksin.
Kaipaa lisää yhteisöllisyyttä arkeen, mutta oma koti on alkanut tuntua liian isolta tai kalliilta. Yhteiskoti mahdollistaa kevyemmän asumiskulun, mutta rikastuneen arjen.
Toivoisi mahdollisuutta muuttaa pääkaupunkiseudulle kohtuuhintaan ja valmiiseen yhteisöön. Yhteiskoti yhdistää hyvän sijainnin, järkevän vuokratason ja mahdollisuuden uuteen verkostoon.
Yhteisöllinen asuminen ei ole vain eläkeiän asia. Osa vastaajista näki Yhteiskodin myös “välivaiheena”: muutamaksi vuodeksi, uuden elämänvaiheen rakentamiseksi tai kaupunkiin muuttamisen mahdollistamiseksi.
Yhteiskodin malli ja esimerkkitasot
Yhteiskoti voidaan toteuttaa eri tasoisena, mutta idea pysyy samana: jaetaan tilat ja kulut, pidetään laatu korkeana, tehdään arjesta kevyempää ja tarjotaan mahdollisuus palveluihin. Alla yksinkertaistettu malliesimerkki.
Perustaso sopii niille, jotka haluavat pitää kulut kurissa ja jakaa arjen muiden kanssa, mutta eivät vielä kaipaa palveluja – tai ostavat ne erikseen tarpeen mukaan.
Tämä taso lähenee kevyttä palveluasumista – mutta ilman laitostunnelmaa ja tyypillisiä 3 000–5 000 € kuukausihintoja. Tarkemmat hinnat riippuvat asunnosta, asukkaiden määrästä ja valituista palveluista.
Huom: yllä olevat luvut ovat suuntaa-antavia eivätkä sido mihinkään. Tarkka hinnoittelu määritellään kohdekohtaisesti vuokratasojen, sijainnin ja valittujen palvelujen mukaan.
Miten Yhteiskoti eroaa muista vaihtoehdoista?
Olemme koonneet alle kysymyksiä, joita ihmiset nostivat esiin kyselyssä ja keskusteluissa. Ne auttavat ymmärtämään, mitä Yhteiskoti on – ja mitä se ei ole.
Haluatko kuulla ensimmäisten joukossa, kun Yhteiskoti avautuu?
Keräämme parhaillaan kiinnostuneita sekä pääkaupunkiseudulta että muualta Suomesta. Jätä yhteystietosi, niin kerromme lisää kun pilottikodit ovat ajankohtaisia – ilman sitoumuksia, ilman spämmäystä.
Voit myös olla yhteydessä, jos olet kiinteistönomistaja, sijoittaja tai palvelukumppani – rakennamme tästä uutta asumisen mallia yhdessä.